Subtral Facebookissa

Hienohelma

(Asparagus densiflorus, 'Sprengeri')

Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Hienohelma (tuttu myös nimellä häntäparsa) on ollut Suomessa suosittu huonekasvi jo 1900-luvun alusta. Nykyisin hennonoloisen, saniaismaisen Hienohelman lehtiä nähdään usein kukkasidonnassa. Se sopii myös hyvin pehmentämään viherkasviryhmiä.

Hienohelman puutuneet varret ovat joko pystyssä tai riippuvina ja kasvi voi kasvattaa jopa metrin korkuiset versot. Hienohelmalle kehittyy pieniä ja huomaamattomia kukkia, mutta joskus kukkien jälkeen esiin tulee kirkkaanpunaisia pieniä hedelmiä. Hienohelmat ovat parsoja ja kuuluvat liljojen heimoon.

Suvun lajinimi densiflorus tarkoittaa tiheästi kukkivaa. Nimi sprengeri juontuu kasvin Italiassa 1800-luvun lopulla esitelleestä, saksalaisesta taimistopuutarhurista.

Kasvuolosuhteet

Hienohelma viihtyy parhaiten hajavalossa ja normaalissa huonelämpötilassa. Suoraa aurinkoa se ei siedä herkkien lehtiensä takia. Ruukku saa olla kohtalaisen suuri runsaiden juurien takia. Jos kasvin varsi alkaa kellastua, leikkaa se pois tyveä myöten. Näin uuden verson syntyminen edistyy. Muusta syystä Hienohelmaa ei kannata leikata.

Kastelu ja lannoitus

Hienohelman mullan tulee pysyä kunnolla kosteana keväästä syksyyn, mutta talvella vettä tarvitaan vain sen verran, ettei multa pääse kuivumaan. Mullasta 2/3 on hyvä olla kukkamultaa ja 1/3 soraa.

Lannoittaminen onnistuu kasviravinnenesteellä, esim. Substral kasviravinne 500ml, jota sekoitetaan kasteluveteen kahden viikon välein keväästä syksyyn. Lannoittaminen onnistuu myös helppokäyttöisillä kasviravinnepuikoilla viherkasveille.

Vinkkejä

Suuren hienohelman voi jakaa keväällä ja jako-osat voi istuttaa ruukkuun.