Subtral Facebookissa

Kasvitaudit ja kasvituholaiset

Hyvin hoidettuna kasvi on terveempi ja vastustuskykyisempi tauteja ja tuholaisia vastaan. Joskus myös hyvin hoidettu kasvi saattaa joutua taudin tai tuholaisten uhriksi tai kärsiä vääränlaisista olosuhteista. Kasvi- ja sienitaudit ovat vaikeampia tunnistaa kuin tuholaiset, sillä viimeksimainitut ovat näkyvillä. Alla on listattuna yleisimpiä ongelmia, joita kasveissa voi olla ja neuvoja niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Kasvitauditharmaahome

Harmaahome

Oire: Harmaata nukkaa kasvin lehdillä.
Syy: Harmaahome on sienitauti, joka mädättää kasvinosia. Se viihtyy kosteassa ja märässä kasviaineksessa, viileissä olosuhteissa. Vältä liiallista kosteutta ja lisää lämpöä. Torjuntaan voi käyttää homeenestovalmista. 

Härmä

Oire: Kuiva valkea jauhemainen peite lehdillä ja kukilla. 
Syy: Myös härmä on sienitauti, joka ilmenee kuivahkona valkeana homeena. Se voi olla seuraus huonosta ilmanvaihdosta, liian tiheästä kasvusta tai kuivasta mullasta. Lehdet käpristyvät ja voivat tippua. Erityisesti begoniat voivat kärsiä härmästä. Ei tartu kasvista toiseen.

Kasvituholaiset

Vihannespunkin vaurioittama lehti

Kehrääjäpunkki eli vihannespunkki

Tunnistus: Likaisen keltaiset, laikukkaat, putoilevat lehdet. Ohuet seitit lehtien alapinnoilla.

Torjunta: torjuminen on hankalaa, jos ongelma on kasvanut suureksi. Kokeile pyretriinipohjaisia aerosolitorjunta-aineita, kuten Raid tuotteita. Toista käsittely, jos ongelma ei katoa. Punkit viihtyvät kuivassa ja lämpimässä huoneilmassa, niiden ennaltaehkäisemiseksi sumuta kasveja kosteuden nostamiseksi.

Kilpikirva

Tunnistus: Kilpikirvat näyttävät yleensä pieniltä ruskeilta kohoumilta kasvien varsissa tai kovapintaisten kasvien lehdillä. Kilpikirva pysyy paikallaan ja imeskelee kasvin nestettä.  Kilven suojassa kehittyvät uudet yksilöt, jotka aikuistuttuaan ja emon kuoltua lähtevät omille teilleen.

Torjunta: Kilpikirva on melko hankala torjuttava. Niitä voi rapsuttaa irti terävällä puutikulla tai veitsellä. Toukkiin tehoaa pyretriiniruiskutteet. Usein saastunut kasvi joudutaan heittämään pois.

Villakilpikirva

Villakilpikirva

Oireet: Valkoisia pumpulimaisia pisteitä kasvien lehtihangoissa. Villakilpikirvat vahingoittavat kasveja imemälle solujen kasvinesteitä.

Torjunta: Yksittäiset villakilpikirvat kannattaa nyppiä käsin pois. Pyretriinipohjaiset torjunta-aineet tehoavat toukka- ja munavaiheessa oleviin kehitysasteisiin.

Harsosääski

Tunnistus: Harsosääski on hentoinen ja vaappuvasti liikkuva, n. 2-3 mm pituinen musta lentävä hyönteinen, jota usein virheellisesti kutsutaan kukkakärpäseksi tai banaanikärpäseksi. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, jonne se laskee munansa. Harsosääsken toukat ovat ensi läpikuultavia, sittemmin valkoisea 3-5 mm pitkiä. Toukat syövät pääasiassa levää, mutta myös taimien hiusjuuria haitaten taimien ja pistokkaiden kasvua.

Torjunta: Anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Aikuisten harsosääskien torjunta onnistuu pyretriinipohjaisilla torjunta-aineilla, kuten Raidilla. Toukat voi torjua kastelemalla multa 2-3 % mäntysupaliuoksella. Jos nämä toimenpiteet eivät auta, poista kasvi ruukustaan ja puhdista huolellisesti mullasta, jotta kärpästen munia ei jää juuriin. Istuta uudelleen puhtaaseen multaan. Ripsiäinen

Ripsiäinen

Tunnistus: Vikkelä, siivet omaava 1-2 mm mittainen ripsiäinen liikkuu lehtien alapinnoilla. Ne saattavat lennähtää kasviin koskettaessa. Ripsiäiset imevät nestettä kasvisoluista. Nämä kohdat muuttuvat hopeanhohtoisiksi laikuiksi kasvin lehdillä. Ulostetahrat erottuvat mustina pisteinä. Jos ripsiäisiä runsaasti, kukista tulee helposti epämuodostuneita. 
Torjunta: Torju pyretriinipohjaisella torjunta-aineella, kuten Raidilla. Uusi käsittely tarvittaessa viikon välein.

Hoidosta johtuvat ongelmat

Lehdet kuivuvat ja niiden reunat ruskettuvat.

Syy: Liian kuiva ilma. Siirrä kasvi sopivaan paikkaan ja sumuta säännöllisesti vedellä. Etenkin talvisaikaan kasvit kärsivät liian kuivasta huoneilmasta.

Lehdissä on ruskeita kuolleita laikkuja. 

Syy: Todennäköisesti kasvi on liian kuumassa auringonpaahteessa. Vain harva kasvi pitää suorasta auringonvalosta, vaan ennemminkin hajavalosta. Siirrä kasvi pois paahteesta ja poista kuivuneet lehdet.

Hontelo, venähtänyt kasvu. Varsi on liian ohut kannattelemaan kasvin painoa. 

Syy: Todennäköisesti kasvi saa liian vähän valoa. Kasvit tarvitsevat riittävästi valoa yhteyttääkseen. Vaihda kasvi valoisampaan paikkaan. Eri kasvilajien valontarve vaihtelee. Osa kasveista, kuten esimerkiksi Nukkumatti ja pesäraunioinen viihtyvät varjoisassa paikassa, osa puolestaan vaatii valoisan aurinkoisen paikan, kuten punasarja eli kliivia ja pelasgonia.

Kasvin ovat nuutuneita. Lehdet alkavat kellastua lehtien tyvestä ja jatkuen latvaan asti. Multa haisee tunkkaiselta ja on märkää. 

Syy: Liikakastelu. Jos multa on liian märkää, siinä ei ole ilmatilaa, eivät juuret saa riittävästi happea ja mätänevät. Märkä multa on myös oiva kasvualusta harsosääskelle, jossa sen munat ja toukat elävät. Kaada liika vesi pois ja anna mullan hieman kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua.
Hoida kasvia oikein!

Hidas ja kitulias kasvu. Kellertävä, punertava, epämuodostunut tai täplikäs kasvu. Huono kukinta. Kellastuneet lehdet. 

Syy: Todennäköisesti syynä on ravinteiden puute. Kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kukkiakseen pää- ja hivenravinteita. Näitä ravinteita saa kasviravinteista, kuten Substralista. Käytä ravinteita säännöllisesti, äläkä pidä kasvia pelkällä vesidieetillä. Kellastuneet lehdet saattavat johtua myös kylmästä vedosta, liikakastelusta, liian pienestä ruukusta.